Kendosalin kuulumisia

Kohta kuukausi asuttu Katsuurassa. Oppitunnit alkavat hiljalleen, vaikka vieläkään ei opiskelu ole täysipäiväistä. Vielä enimmäkseen japanintunteja. Toukokuun alussa alkaa kendo-oppitunnit. Siellä sitten opettajien tukena ohjataan yliopiston kendoalokkaita. Kendon harjoittelu kuitenkin on menossa jo hyvää vauhtia.

Koulun kendoseura harjoittelee aktiivisesti. Arkisin on tunnin harjoitukset aamuseitsemältä, ja parituntiset iltaharjoitukset. Lauantaisin on parin tunnin harjoitukset aamupäivällä. Sunnuntaina laiskotellaan, eikä harjoituksia ole. Viikossa tulee siis aika monta harjoitustuntia, pelkästään jikeikoa on viikossa melkein yhden työpäivän verran. Suomessa harjoittelin kendoa vain neljä tuntia viikossa, joten kasvanut harjoittelumäärä on aluksi ottanut hieman koville. Jalkojen lihakset ovat muistutelleet itsestään melkein koko tämän ajan. Tuntuu siltä, että vihdoin alkaa helpottaa. Voi siis harjoitella reippaammin jatkossa.

Harjoitukset ovat olleet yksinkertaisia. Aamuisin vähän subureita, jalkatyötä ja peruslyöntejä. Iltaharjoitukset menevät myös samalla kaavalla: lyhyt lämmittely ja suburit. Sitten 10-15 minuttia kirikaeshia, jonka jälkeen reilu tunnin jikeiko. Loppulämpimiksi vielä kakarikeikoa. Harjoituksissa käy iltaisin useita kymmeniä ihmisiä, alle sata. Naiset, noin 30 ihmistä, harjoittelevat eri salissa. Sali käy isosta koosta huolimatta ajoittain ahtaaksi. Jikeikon aikana ihmiset jotenkin ajautuvat salin toiseen päätyyn, jossa sitten reilun shiaijo'n alueella saattaa olla viitisentoista paria taistelemassa. Ahdasta, sanoisin.

Muuten on mennyt mukavasti. Kelit on mukavan lämpimiä, mutta niin ne taitaa olla Suomessakin. Sitä olen lähiaikoina ihmetellyt, että kuinka täällä voi olla niin paljon polkupyöriä, kun pyöräkauppoja ei löydy mistään. Vaikea ostaa pyörää kun en löydä niiden myyjiä...


-Niki

Terveisiä Japanista

Täällä sitä ollaan, Katsuurassa. En tiedä mitä kirjoittaisin. Vapaa iltapäivä on sujunut nettisurffailussa, vaikka olisi pitänyt kirjoittaa. En ole ikinä ennen kirjoittanut blogiin, joten tuntuu hankalalta. Yritetään.

Osallistuin viime kesänä muun suomalaisosaston mukana Yamagatan leirille. Se kolmetoistapäiväinen retki Japaniin oli sen verran mukava kokemus, että päätin lähteä Japaniin vielä joskus uudestaan. Syksyllä Kendoliiton kautta tuli tieto mahdollisuudesta hakea International Budo Universityyn opiskelemaan. Vaikutti mielenkiintoiselta, mutta asiaa piti pohtia melkein pari kuukautta. Tulin kuitenkin tulokseen, että vuosi japanilaisessa yliopistossa olisi sellainen kokemus, jota ei kannata ohittaa tai katuisin sitä myöhemmin. Kiireisen hätäinen hakuprosessi sai onnellisen lopputuloksen tammikuussa, jolloin sain kuulla olevani hyväksytty kouluun. Joten ilman sen pidempiä löpinöitä - täällä sitä ollaan bekkaseinä Budaissa. Tarkoituksena on viettää vuosi opiskellen kendoa ja japanilaisia juttuja. Ja japania kun oppisi puhumaan...

Puolisentoista viikkoa on nyt koulussa asuttu muiden ulkomaalaisten kanssa. Tällä hetkellä budo-ohjelman opiskelijoita on reilu kymmenen, kaikki ei taida olla vielä saapunut. Siihen lisäksi vielä jokunen yliopistovaihtari Koreasta ja Kiinasta. Noin puolet harrastaa kendoa, loppupuolisko judoa. Opiskelijoita sekä pohjois- ja etelä-Amerikasta, eri Euroopan maista ja Kiinasta. Englannilla pärjää, mutta espanjaksi olisi hyvä osata tilata muutakin kuin olutta, koska melkein puolet puhuu keskenään espanjaa vaikka ovatkin eri maista kotoisin. Asuminen tapahtuu kahden hengen soluissa, joissa ei kuitenkaan ole omia huoneita. Venäläinen kämppikseni on vielä jossain lomalla, eikä ole saapunut. Olenpahan saanut asua rauhassa.

Katsuurassa on ollut rauhallista, vaikka pohjoisemmassa eletään vielä haastavia aikoja. Kaupunki on kunnossa, eikä maanjäristys- tai tsunamituhoja ole tapahtunut. Viime viikon lopulla ollut jälkijäristys tuntui, se olikin ensikertalaiselle mielenkiintoinen kokemus, jos niin voi sanoa. Tätäkin kirjoittaessa järisi pohjoisemmassa, mutta sitä havainnut kuin televisiosta.

Japanin viimeaikaisten tapahtumien takia opiskelujen alkua on hieman uudelleenjärjestelty. Avajaisjuhlia ei ole pidetty, opinnot alkaa täysipäiväisesti toukokuun alussa. Siihen asti on sekalaista täyteohjelmaa. Tähän asti päivisin on ollut lähinnä erilaisten japaninkielisten lappujen täyttelyä ja allekirjoittamista. Kaikista lapuista ei ole ollut tarkkaa tietoa, joten aina en ole ollut ihan varma mitä olen allekirjoittanut...

Kendoharjoituksia ei ole ollut vielä kovinkaan montaa. Niistä lisää myöhemmin.

Täältä tähän, terveisiä tutuille.

Tengun ulkomaankirjeenvaihtaja Niki