sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Mistä iaidossa on kyse?

Iaidon EM-kisat oteltiin tänä vuonna Berliinissä. Suomen kendoliiton Tengu-blogi haastatteli Suomen iaido-maajoukkueen manageria José Martinez-Abarcaa ja selvitti, mistä on kyse!

Kuvaaja © Oscar Ibañez Perez

Mistä iaidossa on kyse?

Filosofinen vastaus: Iaido on yksi niistä poluista (道-DŌ, michi) jota seuraten voi oppia itsestään ja ympäröivasta maailmasta ja sitä kautta kehittyä ihmisenä.

Ja sitten maanläheisempi vastaus: Iaidon ominaispiirre on miekan veto tupesta, josta muodostuu liikesarjojen ensimmäinen tekniikka (nukitsuke), yleensä hyökkäys, mutta myös mahdollisesti väistö tai torjunta. Iaidossa onkin tavoitteena suoraviivaisuus ja kaiken turhan poistaminen, mukaan lukien turhien ajatusten.

Iaidoa harjoitellaan samalla kaavalla kuin kendoa. Harjoituksissa hiotaan perustekniikoita suburien muodossa, mutta suurin osa iaidon harjoittelusta on katojen eli ennalta sovittujen liikesarjojen tekemistä. Toisin kuin kendossa ja jodossa, iaido-katoja harjoitellaan pääosin yksin, mutta on myös olemassa parikatoja.

Kuvaaja © Chris Weber

Kendokalle vieraampi käsite on iaidon eri koulukunnat. Nykyään iaidon harjoittelussa on rinnan Zen Nihon Kendo Renmei Iaido (ZNKR iaido) eli Japanin kendoliiton kehittämä ja ylläpitämä moderni iaido ja vanhat koulukunnat (koryūt). ZNKR iaido on vapaasti harjoiteltavissa oleva 12 katan sarja, joka toimii karkeasti sanottuna iaidon johdantona. Se toimii pohjana iaido-graduoinneille ja -kilpailulle ja se tuo yhteen eri koulukuntien harjoittelijat. ZNKR iaidoa harjoittelevat kendon, jodon mutta myös aikidon ja karaten harrastajat. He, jotka haluavat syventää iaidon tuntemusta, aloittavat myös koryūn eli vanhan koulukunnan harjoittelun. Koulukunnilla on omat harjoitusmuotonsa ja ne vaativat sitoutumista kunkin koulukunnan sääntöihin. Siinä missä ZNKR iaidoa voidaan harjoitella kaikkien opettajien ohjauksessa, kunkin koryūn opettajat yleensä haluavat opettaa vain oman koulukuntansa ja ryhmänsä harjoittelijoita. Tällä hetkellä Suomen Kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa harjoitellaan Muso Shinden Ryu, Muso Jikiden Eishin Ryu ja Suioryu Iai Kenpo koulukuntia.

Kuvaaja © Chris Weber

Miten iaidossa kisataan?

Iaido-kilpailussa kaksi kilpailijaa kohtaa kolmen tuomarin edessä. Kilpailijat tekevat heille määrätyt katat, joiden toteutuksen pohjalta tuomarit nostavat lippunsa sille kilpailijalle, joka heidän mielestään teki liikesarjat paremmin. Katso tästä esimerkki iaido-ottelusta.

Kuvaaja © Chris Weber

Miten iaido-ottelussa päätetään voittaja?

Yksinkertaisesti - voittaja on se, jonka tekniikka olisi tehokkainta oikeassa kaksintaistelussa. Lisätietoja tuomaroinnista: http://www.kendo-world.com/wordpress/?p=854

Kuvaaja © Chris Weber

Mistä lähtien Suomi on osallistunut iaidon kansainvälisiin arvokisoihin? Kuinka pitkään Suomessa on ylipäätään harjoiteltu iaidoa?

Suomi oli ensimmäistä kertaa edustettuna vuoden 2000 Stockholm Iaido Openissa ja Iaidon EM-kilpailuissa seuraavana vuonna 2001. Nämä olivat lähinnä tiedustelumatkoja. Tuohon aikaan harrastajia oli sen verran vähän, että joukkuekilpailuissa Suomen joukkueessa oli vain kaksi jäsentä kolmen sijaan. Suomalaisten varsinainen kansainvälinen kilpailutoiminta alkoi vuonna 2004 ja siitä lähtien Suomen iaido-maajoukkue on ollut mukana EM-kilpailuissa joka vuosi. Mahdollisesti ensimmäinen kerta, kun iaidoa on harrastettu Suomessa, oli jo vuonna 1970. Iaido tuli virallisesti osaksi Suomen Kendoseurojen Keskusliiton toimintaa vuonna 2000. Lue Wikipedian artikkelista lisää iaidon historiasta Suomessa.

Team Finland, Kuvaaja © Michel Lesieu

Millainen on ollut suomalaisten menestys EM-kisoissa?

Kisamenestys lasketaan pinnallisesti mitaleissa ja niitä on tullut vuodesta 2004 eteenpäin joka kerta, lukuunottamatta vuotta 2005. Kirkkain mitalli saavutettiin vuonna 2010, kun Paulus Artimo voitti EM kultaa nidan-kategoriassa.

Ehkä tärkeämpi osoitus kisamenestyksestä on se, miten kilpailuissa saadut opit on hyödynnetty ja sisäistetty ja niiden avulla on saatu suomalaisen iaidon taso nousemaan. Ensimmäisinä vuosina vastustajat huokaisivat helpotuksesta, kun he kohtasivat suomalaisen. Nykyään suomalaiset ovat varteen otettavia vastustajia kenelle tahansa eurooppalaiselle iaidokalle!

EM-kisojen line-up, Kuvaaja © Florian Bubser

Montako maata EM-kisoihin osallistui?

Tänä vuonna Berliinin EM-kilpailuihin osallistui 22 maata ja 250 ottelijaa.

Seminaaripäivän line-up, Kuvaaja © Florian Bubser

Mitkä maat olivat ennakkosuosikkeja?

EM-kisojen kestosuosikkeja ovat ns. vanhat iaido-maat eli ne, jotka ovat olleet mukana eurooppalaisessa iaido-toiminnassa alusta saakka. Näitä maita ovat mm. Belgia, Italia, Ruotsi, Saksa ja Iso Britannia. Edellä mainitut dominoivat edelleen EM-kisojen ylemmissä dan-luokissa. Toki tänä vuonna heidän ylivoimaansa horjautti uuden aallon maista vahvin - Puola ,joka aloitti samoihin aikoihin kansainvälisen iaido-toimintansa kun Suomi. Puolalaiset kahmivat aika potin yksilömitaleja ja voittivat myös joukkuekilpailun vakuuttavasti.

Kuvaaja © Florian Bubser

Mikä oli Suomen iaido-maajoukkueen tavoite?

Oppia ja kehittyä henkilöinä ja joukkueena. Nauttia toistemme seurasta sekä joukkueen sisällä että laajemmassa iaido yhteisössä ja olla eduksi Suomelle!

Kaikilla iaidon maajoukkueeseen valituilla kamppailijoilla on riittävä henkinen ja tekninen taso, joilla EM-kilpailuissa on mahdollista edetä finaaleihin. Kilpailumenestyksen saavuttavat ne henkilöt, jotka pistävät itsensä likoon ja antavat kaikkensa kilpailuissa. Se, että voittaa mitalin tai edes yksittäisen ottelun on toissijaista, ensisijainen taistelu on itseä vastaan.

Kuvaaja © Chris Weber

Miten Suomen iaido-maajoukkue pärjäsi?

Tänä vuonna Suomella oli iaidon EM-kisoissa seitsemän kilpailijaa:
Mudan-sarjassa Maria Petersson-Uusisalo ja Anzhou Yang
Shodan-sarjassa Matti Anttila
Nidan-sarjassa Pasi Rupponen ja Teä Pihlaja
Yondan-sarjassa Jukka Uusisalo ja Paulus Artimo

Heistä kuusi pääsi jatkoon alkupoolistaan, kolme kahdeksan parhaan joukkoon ja kaksi mitaleille: Tea Pihlajalle Fighting Spirit palkinto Nidan-sarjasta ja Matti Anttilalle pronssia Shodan-sarjasta. Epävirallisen laskentatavan mukaan Suomi sijouttui kahdeksanneksi 22 maan joukosta, mikä on erinomainen suoritus!

Kuvaaja © Florian Bubser

Missä Suomen Kendoseurojen Keskusliiton jäsenseuroissa pystyy harjoittelemaan iaidoa?

Leppävaaran Lebudo
Vuosaaren Budoviikingit
Tapanilan Erä
Helsingin Ki-Ken-Tai-Icchi
Helsingin Yatagarasu
Hämeenlinnan Joo-Ken-Kai
Jyväskylän Ryūtōkai
Kotkan Gu-Do-Ken-Kai
Kouvolan Kaigara
Kuopion Sho-Ken-Kai
Lahden Shi Ken Kai
Nurmijärven Kaiten
Porin Dai-Kuma-Ken-Kai
Savonlinnan Masurawo
Tampereen Seigikai
Turun Rendaino
Turun Dai-Ken-Shin-Kai

Kuvaaja © Chris Weber

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti